Lomamatkalaisen lyhyt aistioppimäärä

Ulkomaille suuntautuva lomamatka on helppo ja usein käytetty tapa varmistaa, että loma ei kulu pelkästään rästiin jääneiden kotitöiden hoitamiseen ja töihin jääneen kaaoksen pohdiskeluun. Arjesta irtautuminen tapahtuu luontevasti siinä vaiheessa, kun lentoasemarakennukset alkavat muistuttaa tulitikkulaatikkoja ja kehätiet muurahaisen polkuja. Jotta lomailu tuottaisi halutun tuloksen eli virkeän ja rentoutuneen ruumiin sekä mielen, olisi kuitenkin pyrittävä unohtamaan tuloshakuinen ajattelutapamme. Tämä voi tietysti tuntua vaikealta. Miten maksimoida loman hyödyllisyyttä ilman optimaaliseen lomasuoritukseen tähtäävää suunnitelmaa?

Ratkaisu saattaa löytyä niinkin läheltä kuin silmistämme, korvistamme, huuliltamme ja sormenpäistämme. Ensin on kuitenkin hyvä pohtia tyypillisiä ajattelumallejamme, jotka ohjaavat arkipäiväämme. Kotimaan tutussa ympäristössä keskitymme yleensä tiettyjen tavoitteiden ja toiveiden ajamiseen. Olemme sekä tottuneet ympäristöömme, että muokanneet sen tukemaan toimintaamme ja olemassaoloamme. On keskuslämmitystä, toimivaa julkista liikennettä ja yksittäispakattuja hammastikkuja ravintolassa. On ihanan paksua vessapaperia ja kumiperunoita työpaikkojen laitosruokaloissa. Ja ympärillä maailman rehellisin kansa, joka on kaikkien mahdollisten, Likertin asteikolla suoritettujen tutkimusten mukaan ”melko tyytyväinen”, alkaen tyytyväisyydestä työpaikan ilmapiiriin ja päättyen tyytyväisyyteen puolisoa, lapsia ja perheen lemmikkejä kohtaan.

Lomamatkailu ja samalla vieraisiin maihin sekä kulttuureihin tutustuminen antaa ennekaikkea uusia virikkeitä arjessa nuutuneille aisteillemme. Aistien avaaminen uusille äänille, mauille, hajuille, näköaloille ja tuntemuksille auttaa rentoutumaan ja pääsemään pois piintyneistä ajattelumalleista. Voimme kenties myös rakastaa tai inhota vapaammin, emmehän tunne olevamme vastuullisia vieraan maan systeemeistä ja tavoista. Koska lomamatkalla arjen tavalliset puuhat ovat jääneet kotimaahan, tarpeet tehokasta arkipäivää ylläpitäviin ajattelumalleihin ja ympäristöön kohdistuviin vaatimuksiin menettävät merkitystään. Yhtäkkiä saattaa huomata, että näköala naapurin pyykkinarulle (jossa kuivuu pussihousuja!) herättää ainoastaan hilpeyttä, eikä huonosti vetävä vessa aiheuta sen paremmin pakokauhua, kuin närkästystäkään. Astuminen väärään linja-autoon voi olla uuden seikkailun alku ja lautasella odottavat mustat pökäleet kiinnostava kulinaarinen kokemus; ainahan voi tilata lisää mezejä, jos vatsa ei heti tule täyteen.

Paluu kotiin on sitä ihanampi, mitä huolellisemmin on tutustunut lomakohteensa elämänmenoon ja päästänyt irti itselle normaalisti välttämättömistä asioista. Rentouttavan loman ja mielenkiintoisten kokemusten lisäksi aistit on herätelty, jolloin kotimaankin elämästä löytää taas uusia vivahteita ja nautintoja. Pikkuhiljaa lomalla hankittu herkkyys kuitenkin unohtuu, eikä paksusta vessapaperista jaksa repiä riemua loputtomasti...mutta sitten onkin jo aika alkaa suunnitella uutta lomamatkaa!